lauantai 23. maaliskuuta 2013

Housut

 Housuja pitäs tehä ihan urakalla, nuorin neiti ei tykkää kaupan collage housuista. Velourpökät on Ottobren Pigeon kaavalla tehty ja tykkään kyllä. Samantyyliset, kun Saimit on. Toiset tein samalla kaavalla Pehemiän siitä ihanasta edullisesta joustiksesta, niistä tuli vaan reilu kokoiset niin ne odottaa vielä kasvua. Kolmannet  kun teen niin muutan sen verran, että en laita tuota suikaletta tuohon eteen, teen muuten vaan korkeammaksi.

 116cm leggarit. Kangas olisko jotain Nansoa, tullut vaihtareilta.

 Nämä on aikaisemmin tehty, mutta vieläkin käytössä ja näitä on tosissaan tykätty pitää. Joustista lahjekappaleet ja velouria tuo haarakiila.

Muuta pientä...

Tykkään kasata isoja palapelejä. Joku minulle sanoi, että siinähän menee hermot. 
Minulla siinä hermot vaan lepää. En tiiä mikä siinä koukuttaa. Heti pienestä asti olen tykännyt kasailla ja kaikkineen varmaan 30kpl on tullut nuita isompia kasattua. Yleensä muovitan ne ja sitten parhaimmat saa lasikehykset. Kaj Stenval ja Anne Geddesit on suosikkeja. Muutama ankka on päässyt kehyksiin, mutta millon ne pääsee seinälle on eri asia ;) Mikä siinä onkin, että miehet ei tykkää taulujen laittamisesta.

Mutta asiaan, eli aina tarvitaan kunnon välineet harrastuksiin. Ja niin tähänkin. En ole raaskinut ostaa palapelimattoa, joten se piti sitten ite tehä.  Tein semmoisen "pötkötyynyn", jonka ympärille palapeli rullataan säilytyksen ajaksi. "Matto" huopaa ja toinen puoli kierrätyspuuvillaa, jonkin vuoden äippäpakkauksen pussilakana. Tämmöinen siitä tuli :) Saa nähä miten käytännössä toimii. Kokeiltu on ja totesin, että muuten hyvin toimii, mutta ei tartu tarpeeksi tuohon huopaan. Käväisi mielessä, että mitenkähän askartelu softis käyttäytys tässä tarkoituksessa... Laitetaanpa mietintään ja kehittelyyn :)


Isäinpäiväksi aina mietinnässä, että mitä ostaa tai tekee. Kun vuosien varrella on tullut kaikenlaista annettua niin sitten löytyi tämmöinen idea tuolta ompeluystäviltä, vaikka isä ei hirvi ihmisä olekaan niin minusta tässä on se ajatus tärkein.
Lapset painoivat sarviksi kämmenenkuvat.

Kissat


Siellä missä olen on myös Mimmi. Minua varoteltiin, että Bengalit on villejä ja energisiä pakkauksia, että vauhtia tulee olemaan. Mutta tämä yksilö on aivan mahdottoman kiltti ja rauhallinen. Kukaan kissa ei ole hommissa niin mukana, kun tämä neiti. Kuoritaan perunat, neulotaan, ommellaan, saunotaan (Mimmi pesuhuoneessa) ja vaikka sanotaan, että kuninkaatkin käy yksin vessassa niin meillä siellä on yleensä aina lapset ja vähintään Mimmi kissoista mukana :) Eli äiti ei voi minnekään karata ilman, että kukaan huomaa.



Toukokuussa kenties ensimmäinen näyttely. Mimmihän on meillä sijoituksessa Hiesun Kissalasta. Näyttelyssä päästiin paneeliin asti, mutta valkoinen laikku mahassa kertoo värivirheestä. Joten näyttelyt jäi siihen. Neiti oli näyttelyssä aika äänekäs ja tuomari tykkäs sen bengalimaisuudesta ja muutenkin rakenteeltaan semmoinen, kun bengalin kuuluu olla, mut voihan laikku sentään...

Täytyy kyllä todeta, että olen löytänyt sen oman kissarotuni.  
Ja nyt ollaankin lasten kanssa saatu hoitaa pikkusia bengaleita. Mimosa  ja Shadowin pikkuiset syntyi 19.3 ja 21.3. Synnytys ei mennytkään sitten ihan niinkuin piti. Kaikenkaikkiaan 5 pentua olis ollut, mutta enkeli vei heikoimmat ja nyt hoidettavana on 3 ihanaa vilkasta kisua. 
Synnytys alkoi muutamaa päivää liian aikaisin. Ensimmäinen syntyi kuolleena ja sitten toinen elossa. Emä kuitenkin alkoi käyttäytyä agressiivisesti ja pentu piti ottaa emolta pois, koska olis syönyt sen muuten. 
Kiireellä keinoemoa pennulle ja se olikin mummo, joka hoiti päivän Kajaanissa. Perjantai aamu koitti ja Mimosa alkoi uudestaan synnyttää. Ajatukset, että "ei kai taas". Mimosalla ei ollut voimia ponnistaa ja äkkiä keisarinleikkaukselle Ylivieskaan. Siellä sitten ultrattiin ja mahassa oli 2 pentua elossa. Niimpä sitten leikattiin ja niin alkoi pentujen ja emon yhteinen retki. Mimosa oli aika tokkurainen, mutta niin se vaan luontoäiti hoiti, että emo kiintyy pentuihin ja alkoi hoitaa niitä. Aikaisemmin "reissukissaksi" kutsuttu pentu tuli emon luo takaisin. Pentujen painot syntyessä oli burmanaamiolla 60g, täplikkäällä 75g ja marmorilla 80g. 
 
 
Lisämaitoa annettiin muutamien päivien ajan, parin tunnin välein.


Mekot

Piparikukka liivimekko/tunika. Oma kaava. Pikku pöksyjä kokeiluna.
Bubble pocket. Sivukappaleet on ruskeaa joustista ja muut osat Metsolan moonlight.
Pikaompelus tytölle. Sininen oli vielä hetki sitten paras väri ikinä, koska mummon lempiväri on sininen :)
Resorivyötärö, muuten puuvillaa. Helman ompelin vaan saumurilla.
Kaverin lapsille mekkosia. Oma kaava. Toiseen ompelin taskun ja rusetin, että erottaa kumpi on kumman. Toinen on n.98cm ja toinen 116cm.

Selian Laulukalasta omalla kaavalla tehty tunika/liivimekko. Tää on niitä harvoja kuoseja mistä tosissani tykkään, tätä oli PAKKO saada sillon. Onneksi niin ei käy monen kankaan kohdalla :)
Lahjaksi mennyt liivimekko.